Wednesday, February 27, 1991

Operaatio metsänrajasta Suomen kehitysyhteistyön metsämarssi


Vielä 10,000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Sankat metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta, yhteensä 6200 miljoonaa hehtaaria.

Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin. Alkuvaiheessa metsäala väheni hitaasti mutta lopulta, etenkin 1800-luvulta lähtien, yhä kiihtyen. Kaskiviljely, pellonraivaus, metsälaiduntaminen, polttopuun keruu, ja lopulta teollisuuspuun hakkuut viimeisen 150 vuoden aikana vähensivät metsäalaa. Mutta onhan metsää maapallolla toki vielä jäljellä: 200-kertaisesti Suomen nykyiseen metsäpinta-alaan verrattuna.

Metsähengelle puhuri


Suomessa on 431,000 yksityistä, yli yhden hehtaarin metsälöä. Metsänomistajia kansastamme on vielä enemmän, kaikkiaan 750,000, sillä melkoinen osa palstoja on perikuntien ja perheyhtymien nimissä. Tänään joka kuudes suomalainen harjoittaa metsätaloutta, tietoisesti tai huomaamattaan.

Pienikuvioista metsäojitusta perhetilalla
Metsätilojen määrä on nousussa, koska perinnönjaoissa ja tiloja muuten lohkottaessa syntyy vuosittain noin 2000 uutta metsälöä. Parinkymmenen vuoden kuluttua metsätaloutta voi harjoittaa jo miljoona suomalaista.

Sunday, February 17, 1991

Tuuli, aurinko ja biomassa - uudistuvien energiavarojen ratkaisu


Kahdeksan valominuutin päässä maasta hehkuva aurinko on kaiken uudistuvan energian yhteinen alkuperä. Aurinko valaisee päivän ja lämmittää ilman. Aurinko erottaa ilmakehän korkeapaineen matalapaineesta, mikä ero purkautuu tuulivoimana. Aurinko haihduttaa järvien ja merten veden pilviksi ja sitten sateiksi joista vesi kerääntyy jokiin vesivoimaksi. Aurinko kasvattaa kaiken vihreän kasvillisuuden, polttopuuta antavat metsät mukaan lukien.

Saturday, February 16, 1991

Lipsuiko ote kotimaisesta - Did we loose the grip on domestic bioenergy?

LIPSUIKO OTE KOTIMAISESTA?
- Biomassa on edelleen merkittävin vaihtoehto

1970-luvulla, ensimmäisen energiakriisin jälkeen, maassamme säästettiin energiaa. Mainosvaloja vähennettiin, toimistojen lämpötilaa laskettiin ja omakotitaloja tiivistettiin. Säästämisen vaihe, jota tosin kesti vain pari vuotta, näkyy nyt vähäisenä 1970-luvun puolivälin notkahduksena pitkäaikaisessa energiatilastossa. .....

*****

Tämä artikkeli on julkaistu yliöartikkelina Pohjolan Sanomissa 16.2.1991. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa (1999), ss. 12-17.
_______________________________________________________________

DID WE LOOSE GRIP ON DOMESTIC BIOENERGY?
- Woody biomass is continuously the most significant energy alternative

In the 1970, after the first energy crises, we started to save energy in Finland. We decided to cut down the bright lights for outside advertisements, we dropped down the temperature of official buildings with a degree or two and we insulated the small houses. The period of intensive energy saving is now seen as a small drop in the long term natiional energy statistics. .....

*****

This article (in Finnish) has been published as feature article in the newspaper Pohjolan Sanomat on 16 February 1991. It is also found in the (Finnish book Puusta puhdasta voimaa (1999), pp. 12-17.

Wednesday, February 06, 1991

Sahelin vihreä aalto


Amerikkalaisessa tiedelehdessä "Scientific American" oli vastikään Pohjois- ja Keski-Afrikkaa esittävä satelliittikuvien pari. Toinen kuvista oli otettu vuoden 1980-luvun puolivälissä kun kuivuus koetteli Saharan eteläpuolista aluetta. Toinen kuva esitti tilannetta muutama vuosi myöhemmin, kun sateet olivat palanneet, ainakin muutamiksi vuosiksi. Kuvaparissa oli sanoma joka antaa toivoa aavikoitumisen vastaiseen kamppailuun. Kulon värin antavan aavikoitumisen voi kääntää erämaan laidan vihertymiseksi.

Meskiittipuun (Prosopis juliflora)
 viljelmä Sahelin hiekkadyynien
pysäyttämiseksi (Sudan, Ed Debba)
Kuvat esittivät Sahelin vihreää aaltoa. Sana Sahel on arabiaa ja tarkoittaa rajaa, rajavyöhykettä hiekkaerämaan ja savannimetsän välissä, mikä kulkee Saharan etelälaitaa Afrikan poikki. Sahel on kansainvälisten metsähankkeiden suuria haasteita. Savannimetsää on Sahel kautta aikojen kasvanut. Metsäksi tulisi nyt puuttomaksi hakattu vyöhyke jälleen viljellä.