Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Ennen pahvin ja muovin aikaa koripaju oli kuljetusten tärkein materiaali tuhansia vuosia. Vannepajulla jämäköitiin 1800-luvun olut- ja viskitynnyreitä. Kuoresta tehty pajunköysikin tunnetaan vanhastaan.
Vuonna
1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja metsäntutkija Risto Sarvas toivat
Tanskasta 5 000 nopeakasvuista viljelypajua kokeiltavaksi uutena sellupuuna.
Menetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.
Energiapaju
keksittiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Pajun viljelyllä haluttiin yhdistää
metsään tullut hakkuri ja peltojen puimuri, siirtyä yksin puin korjuusta
massojen haketukseen.
No comments:
Post a Comment