Apu Etiopiaan maksoi vaivan

Yli puolet uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kannattaa kehitysavun lisäämistä. Kehitysapua silti mollattiin vaalien alla olan takaa.

Mollaus sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos vertasi kehitysapua Kankkulan kaivoon.

Mollaajilta oli hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Hieman myöhemmältä ajalta muistamme kehitysavun paaluvuoden 1984, kun Afrikan köyhimpiin kuuluvassa Etiopiassa oli ennen kokemattoman ankara hätä. Miljoona nälkiintynyttä viljelijää lapsineen lähti vaeltamaan kohti kaupunkeja.

Ulkomaiden antama hätäapu pysäytti heidät leireihin. Hätä poistui, mutta vain tilapäisesti.

Onneksi rikkaat maat, Suomi muiden mukana, lisäsivät silloin Etiopian kehitysapua. Hankkeilla oli yhteinen tavoite: viljasadot on saatava nousuun niin, että vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät enää toistu.

Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Maatalousneuvojia koulutettiin. Suomi oli mukana, kun Etiopian jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin polttopuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen.

Suuresta nälänhädästä on kulunut neljännesvuosisata. Mitä Etiopian ruuantuotannolle tapahtui? FAO:n hätäavun varoitusjärjestelmä (GIEWS) on seurannut sitä tarkasti vuodesta 1993, kun pohjoinen Eritrea irtaantui emämaasta.

Etiopian vuotuinen viljasato oli silloin seitsemän miljoonaa tonnia, pari kertaa enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2010 se oli vajaat 19 miljoonaa tonnia.

Vuonna 1993 etiopialaisia oli 54 miljoonaa, nyt 88 miljoonaa. Viljantuotanto kasvoi kuitenkin väkilukua nopeammin. Ruokaturvaa kuvaava henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato oli 131 kiloa jakson alussa. Se oli jakson lopussa 214 kiloa.

Toki Etiopialla on vielä kirittävää. Suomessa ruokaturvan luku oli 400 kiloa 1960-luvun alussa. Nyt se on luokkaa 750 kiloa, mistä riittää viljaa vientiinkin.

Etiopian apu johti kuitenkin alkuperäiseen tavoitteeseensa. Kun ruokaturva lähes kaksinkertaistui, uusi hätä ja nälkäpakolaisuus vältettiin.

Ei meidän tarvitse kehitysavulta enempää odottaa. Sen sijaan, että hirvittelemme apua ja sen kalleutta, olkaamme ylpeitä että saimme olla siinä mukana.

Apu Etiopiaan maksoi vaivan. Kehitysavun mollaaminen on paras lopettaa. Sen suurta linjaa kannattaa jatkaa.

Veli Pohjonen

Kansan Uutiset. Lukijoilta. Näkökulmia. 22.4.2011.