Biohiiltä ja biokaasua, komissaarit!

Kasvihuoneilmiön etenemisen tarkin mittaus perustuu ilmakehän hiilidioksidiin. Pitkään mitannut asema Mauna Loan vuorella Hawaijilla kertoo, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Mittauksen ensimmäisenä vuonna 1959 lukema oli 316 miljoonasosaa. Helmikuun lopussa 2014 lukema oli 401 miljoonasosaa eli 27 prosenttia korkeampi. Nousu on vuodesta toiseen hivenen kiihtyvää.

Euroopan unionin päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet hiilidioksidin nousua. Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan uusia, nieluihin pohjaavia menetelmiä. Sellaista odotetaan biohiilestä.

Biohiili on maaperään kynnettävää jauhetta, joka on valmistettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Biohiili tekee maaperään pysyvän hiilen nielun. Se kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.

Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää.

Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin kun teemme samoin, tutkijat päättelivät.

Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa. Niihin sisään tulevasta massasta voi noin puolet muuntaa biohiileksi.

Toinen puoli massaa kaasuuntuu. Kaasun voi jalostaa edelleen autoihin käyväksi biokaasuksi tai sen voi lisätä maakaasuverkkoon.

Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatilat pitäisivät biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella tilat voisivat osallistua EU-pörssissä päästökauppaan.

Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat vuosittain päästöistään ilmastosakkoa, maatilat voisivat kuitata biohiilen lisäyksestään ilmastorahaa. Tonnista maaperään lisättyä alkuainehiiltä maksettaisiin (2015) maaliskuun alun hinnoilla 26 euroa.

Biohiilen muokkaamista maaperään tutkitaan etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa. Biohiilen suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa, missä eroosion riivaamia köyhiä peltoja riittää.

Biohiilen ja biokaasun parivaljakko torjuu ilmastonmuutosta monipuolisella tavalla. Biohiili tasapainottaa fossiilihiilen päästöjä. Maatilat saavat biohiilen peltonielustaan tuloa. Metsätalouden kannattavuus kohenee, kun biohiiltoon menevän pienpuun menekki kasvaa.

Energiataloudessa uusiutuva biokaasu vähentää hiilidioksidin päästöjä. Se on vaihtoehto uusiutumattomalle maakaasulle.

Uupunut Euroopan unionin päästökauppa on kehno esiteltäväksi seuraavassa YK:n ilmastokokouksessa, syksyllä 2015 Pariisissa. EU-neuvottelijoiden tulisi ottaa nykyistä vakavammin hiilen nielut, etenkin biohiilen lisäys peltomaihin. Siinä tarvittavan biohiilen tuotanto sopisi uusiutuvien metsien Suomelle.

VELI POHJONEN

Aamulehti. 9.3.2015. Mielipide.