Perusvoimaa biotaloudesta – nousu jatkuu koko ajan

Metsistä saimme perusvoimaa koko 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osuus oli puolet kaikesta energian tarpeesta.

Halpa tuontiöljy oli kuitenkin tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Vuosikausia puu painui alemmaksi. Öljyvoima puolestaan nousi. Se oli korkeim­mil­laan 61 prosentissa vuonna 1973.

Vuonna 1977 Luon­non­va­ra­kes­kuksen professori Olavi Huikari alkoi vetää ener­gi­a­met­sä­toi­mi­kuntaa. Sen tehtävä oli suunnitella uuden­tyyp­pinen puuvoima ulkomaisen atomivoiman ja fossii­li­voiman vaihtoehdoksi.

Hake­voi­ma­loiden rakentaminen pantiin kunnissa ja kaupungeissa alulle. Teol­li­suu­dessa sahat ja sellutehtaat alkoivat kehittää uutta puuenergian teknologiaa. Kannukseen perustettiin Ener­gi­a­met­sä­ko­ea­sema.

VUOSITTAIN JULKAISTAVA ener­gi­a­ti­las­tomme kertoo nyt, että ener­gi­a­met­sä­toi­mi­kunnan suositukset käynnistivät merkittävän muutoksen.

Juuri vuonna 1977 pysähtyi puuenergian vuosia jatkunut jyrkkä pudotus. Puuenergian taso kävi alimmillaan 15 prosentissa.

Kehitystyötä tarvittiin silti vielä runsaat kymmenen vuotta ennen kuin puuvoima kääntyi nousuun. Se tapahtui 1991, ja siitä lähtien nousu on jatkunut tähän päivään saakka.

Paaluvuodeksi tuli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.

VUONNA 2013 puu meni jo hivenen öljyn edelle. Vuonna 2014 puun etumatka oli vahvistunut niin, että saimme siitä 25 ja vastaavasti öljystä 23 prosenttia.

Vuoden 2014 jälki­puo­lis­kolla maailman markkinoilla tapahtui ennalta arvaamaton muutos. Öljyn maailmanhinta alkoi pudota jyrkästi. Vuoden 2015 loppuun mennessä se oli pudonnut kolmasosaansa. Tämän olisi arvellut vaikuttavan puuvoiman ja öljyvoiman suhteeseen.

Tilas­to­kes­kuksen tuorein laskenta vuoden 2016 kahdelta ensimmäiseltä neljän­nek­seltä kertoo kuitenkin, että puu on entistä vahvempi ykkönen. Saimme siitä 27 prosenttia. Öljy oli pudonnut 22 prosenttiin.

Kivihiili (yhdeksän prosenttia), maakaasu (kuusi), turve (neljä) ja vesivoima (neljä prosenttia) olivat ener­gi­a­läh­teiden keskisarjaa.

Tuulivoima nousee suhteel­li­sesti nopeimmin, mutta se on vielä piensarjaa. Saimme siitä 0,6 prosenttia koko energiastamme.

PUUVOIMA ON KÄSITTEENÄ laajempi kuin vanha­kan­tainen metsäenergia.

Tuttua klapia, haketta tai pellettiä puuvoimasta on yhteensä vain viidennes. Pääosan saamme tänään metsä­te­ol­li­suu­desta: ligniinistä ja puujätteestä, molemmista saman verran.

Puuvoima on lisääntyvää perus­voi­maamme, kun saha­te­ol­li­suus laajenee ja energialtaan yli omavaraiset sellutehtaat käyvät täysillä.

Varma metsien energian hyödyntäjä ja lisääjä on nouseva biotalous, tuottipa se metsistämme jotain uutta arvotuotetta kuten Stora Enson Imatran tehdas muovia korvaavaa mikro­kui­tu­sellua tai Enon tehdas vaatteeksi menevää, puuvillaa korvaavaa liukosellua.

Parhaiten lisäenergiaa tulee paahtamaan Äänekosken uusi biotuo­te­tehdas. Se tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti omaan käyttöön verrattuna.

Oman nostonsa tulee antamaan Kemiin perustettava puudieselin tehdas. Öljy putoaa kauemmaksi puun taakse.

Veli Pohjonen

Iijokiseutu. Kolumni. 12.10.2016