Bioenergiasta virtaa vientiin ja rajayhteistyöhön

Lokakuussa 2003 konsulttiyhtiö Pöyry teki selvityksen Barentsin rautatiestä. Se on väylä, joka yhdistää Kuolan niemimaan Perämeren pohjukkaan. Väylän pullonkaula on Sallan ja Alakurtin välinen jo purettu osuus, joka tulisi kiskottaa uudelleen.

Barentsin rataa ei voine perustella lähitulevaisuuden matkustajaliikenteellä. Kiskoilla kulkisi pääosaksi teollisuuden raaka-aineita. Liikenteen satama-asemia olisivat Murmansk Jäämeren ja Kantalahti Vienan meren rannalla sekä Kemi ja Tornio Perämeren rannalla.

Venäläistä kivihiiltä rautateillä kulkisi 1,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Se menisi Perämeren terästehtaille, pääosaksi SSAB:n Luulajan tehtaille ja myös Raahen Rautaruukkiin.

Toiseksi eniten Venäjältä tuotaisiin puuta, yhteensä 0,8 miljoonaa tonnia.

Se jalostettaisiin Kemijärven ja Kemin tehtailla Suomen puolella sekä Piteån ja Sundsvallin tehtailla Ruotsin puolella. Pyöreän puun tuonnin mahdollisuudet tosin hupenevat parhaillaan, koska Venäjä aikoo nostaa raakapuun vientitullejaan.

Kolmanneksi tärkein raaka-aine olisi romumetalli, 0,3 miljoonaa tonnia, joka menisi Outokummun Tornion tehtaille.

Merkillepantavaa Pöyryn arviossa on, että raaka-aineiden kuljetussuunta olisi idästä länteen. Etäämpänä tulevaisuudessa tilanne voisi olla toisin. Kun ilmasto lämpenee, siitä voi koitua Barentsin radalle yllättävä mahdollisuus.

Se liittyy merenkulun koillisväylään eli laivareittiin pohjoisesta Euroopasta Siperian yläpuolitse Beringin salmeen ja edelleen Japaniin. Sen merkitys kasvaa, kun jääolot helpottuvat. Kun rahdin laivaus koillisväylää Japanin ja Pohjois-Euroopan välillä alkaa, liikenne tarvitsee väylän länsipäässä Murmanskin ja Kantalahden satamia. Eurooppa taas voi syöttää niihin vientituotteitaan Barentsin radan kautta.

Energiapuu mukaan radalle

Pöyryn selvitykseen ei ehtinyt mahdollista toimituksista yksi, jonka merkitys kasvaa Suomessa ja muualla EU:ssa.

Kyseessä on bioenergia. Euroopan metsävyöhykkeessä se tarkoittaa energiapuuta ja sen jalosteita.

Koko Pohjois-Suomen nuorten metsien kasvu on kovassa vauhdissa. Pienpuuta on tulossa yhä enemmän energiakäyttöön. Nuoria talousmetsiä kasvaa molemmin puolin rajaa ja pitkin Barentsin rautatien vartta.

Näiden energiametsien hoito, ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut pitäisi ottaa Barentsin rautatiepaketin osaksi.

Lapin ja Kuolan pitkillä etäisyyksillä bioenergia ei kuitenkaan kannata jalostamattomana kuljettaa. Energiapuu on murskattava, kuivattava ja puristettava pelleteiksi. Pellettitehtaiden tulisi sijaita luonnostaan lähellä puun kasvualueita, mutta kuitenkin rautatien varressa.

Missä olisivat Barentsin pelletin markkinat? 

Pelletit kulkisivat junalla Kemiin. Sieltä ne laivattaisiin Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Keski-Euroopan satamiin. Määränpäässä pelletit poltettaisiin EU:n kivihiilivoimaloissa.

EU-voimalat ovat jo alkaneet ostaa hiilidioksidin päästöistä vapaata pellettiä, koska päästökauppa nostaa kivihiilen hintaa. Lähin esimerkki löytyy akselilta Kuusamon pellettitehdas – Tukholma.

Kaikki kuusamolaispelletit menevät Hässelbyn esikaupungin kaukolämpövoimalaan. Siellä ne korvaavat kivihiiltä ja vähentävät tukholmalaisten hiilidioksidin päästöjä.

EU:n uusiutuvan energian tavoitteet tukena

Puun energiajalostus liittyy EU:n viimeaikaisiin energialinjauksiin. Unionin johtajat päättivät maaliskuussa (2007) nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin; nyt uusiutuvia on runsaat kuusi prosenttia.

Kun yhteistä taakkaa ruvetaan jakamaan, EU tulee patistamaan metsäistä Suomea lisäämään energiapuun ja sen jalosteiden käyttöä. Lisäkäyttöön hyväksytään myös itärajan yli tuotava energiapuu.

Puuenergian jalostamista pelleteiksi ja myyntiin Keski-Eurooppaan tulisi siksi edistää Barentsin radan varressa molemmin puolin rajaa. Kuolan energiapuulle ja puun länsiviennille tämä olisi ajankohtaisen tärkeää toisestakin syystä.

Parin viime vuoden aikana Venäjä on alkanut karsastaa raakapuunsa vientiä. Nykysuunnitelman mukaan maa nostaa vientitulleja asteittain, jalostaa puunsa yhä enemmän itse, ja vie maasta pyöreän puun asemesta puun jalosteita.

Energiapuun jalostus pelleteiksi sopinee näihin Venäjän uusiin kaavailuihin.

Tietotaidon ja teknologian vientiä

Suomessa on lähes 30 vuoden kokemus pellettiteollisuudesta. Meillä olisi tässä yhteydessä mahdollisuus alan tietotaidon vientiin ja yhteisyrityksiin.

Bioenergian, pohjoisen energiapuun jalostuksen vienti pelleteiksi voisi lisätä painoarvoa Salla – Kantalahti rautatien tulevaisuuden kaavailuissa. Uusiutuva energia tukee kestävällä tavalla Barentsin ratahanketta. Ehkäpä jo muutaman vuoden kuluttua voisimme nähdä pelletillä lastattuja junanvaunuja viilettämässä rataa pitkin kohti Perämeren satamia. Virtaa vientiin tulisi Suomen puolella valmistetuista pelleteistä, uutta rajayhteistyötä Venäjän puolella valmistetuista pelleteistä.

Pohjois-Suomen metsien kasvutekijät paranevat ja metsänkasvu on nousussa. Bioenergia, metsäenergia oli vuonna 2006 vahvassa nousussa; hake ja pelletti ovat silti vähäisiä tekijöitä.

Veli Pohjonen

Kotikymppi. Artikkeli (lyhennelmä) 10.5.2007, Sallassa 25.4.2007 pidetyn esitelmän perusteella.