Etanoli on ainut bioenergian laji, jonka maailman tavarapörssit ovat hyväksyneet. Tämä tapahtui Chicagossa 2005.
Yhdysvalloissa tislattiin silloin 15 miljardia litraa etanolia vuodessa, etupäässä maissista. Se vastasi 2,9 prosenttia maan bensiiniautojen polttonesteestä. Suomen koko bensiinin kulutukseen verrattuna määrä oli kuusinkertainen.
Pörssilistauksen jälkeen etanolin kysyntä alkoi kasvaa. Viidessä vuodessa tuotanto nousi USA:ssa kolminkertaiseksi. Bensiinin kulutus on sen sijaan ollut laman myötä laskussa.
Alunperin bioetanoli maksoi enemmän kuin öljy. Kun tislaamot pääsivät vauhtiin, hinta alkoi laskea. Elokuussa 2007 se painui ensimmäisen kerran raakaöljyn alle. Sen jälkeen hinnat kietoutuivat toisiinsa.
Jos toinen nousee, toinen jarruttaa sitä. Tämä nähtiin viimeksi Meksikonlahden öljykatastrofin yhteydessä. Hamstraukseen perustuvaa, pelättyä raakaöljyn hintapiikkiä ei tullutkaan. Etanoli tulppasi sen.
Suomessa etanolia hyljeksitään, vaikka se on jo fossiiliöljyn kotimainen vaihtoehto. Moitimme etanolia ilmastovaikutukseltaan heikkotehoiseksi, ensimmäisen sukupolven biopolttoaineeksi.
Viljan tislaaminen autoihin arveluttaa. Amerikkalaiset osaavat meitä paremmin markkinoida etanoliaan rehuteollisuuden osana. Jyviähän ei saa kokonaan nesteeksi. Runsas kolmannes jää aina valkuaispitoiseksi mäskiksi. Märkänä se käy parhaiten sioille.
Valtiojohtomme hylkäsi etanolin huhtikuussa 2007. Altian oli pysäytettävä ohraan perustuneen Koskenkorvan tehtaansa valmistelut Ilmajoella. Etanoli sysättiin jatkoselvityksiin.
Tammikuussa 2010 elinkeinoministeriön nimeämä selvitymies Esa Härmälä näytti varovaisen vihreää valoa. Hän esitti, että luonnollinen paikka uudelle bioetanolitehtaalle olisi lännessä, missä ohran viljelyn ja sikatalouden ydinalueet yhtyvät.
Härmälän selvityksen jälkeen Koskenkorvan uusi tehdashanke on virinnyt uudestaan. Ilmajoella sitä vetää erillinen Bioenergiasta bisnekseksi -hanke, vaikka Altia on ilmoittanut että se ei ole mukana.
Selvitysmies oli tarpeen myös, koska valtiojohtoisen tuotannon tyssättyä yksityinen jakeluyhtiö St1 jatkoi sinnikkäästi. Se tekee nyt bioetanolia ruuan jätteistä viidessä laitoksessa eri puolilla Suomea.
Autoilijoina tunnemme jo etanolin, tai emme ole vain panneet sitä huoltoasemalla merkille. EU:n kanssa sovimme, että vuonna 2008 kaikesta tankattavasta polttonesteestä oli kaksi prosenttia bioperäistä. Bensiiniautoissa se tarkoittaa etanolia. Sekoitussuhde oli vuodelle 2009 neljä ja tälle vuodelle 5,75 prosenttia.
Ostamme etanolin pääosin ulkoa; se on peräisin joko sokeriruo'osta tai maissista. Ruuan jätteet eivät näihin prosenttimääriin riitä.
Etanoli on maailmalla vahvinta bioenergiaa: se on kauppa- ja pörssituote, ja sille on kysyntää. Tuotanto viljasta tulisi käynnistää meilläkin. Kun joka tapauksessa lorotamme bensiinin seassa etanolia tankkiin, sen soisi olevan kotimaista, ei velkarahalla ostettavaa tuontienergiaa.
VELI POHJONEN
Ilkka. Lukijoilta. 3.9.2010
No comments:
Post a Comment