EU-komissaarien taustalla ja Suomessakin on alkanut vaikuttaa uusi ilmastoväki. Väki nimeää pohjoismaisen havumetsän hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Kuuseen ja mäntyyn perustuvat biotuotetehtaat mustataan ilmastolle turmiolliseksi toimeksi.
Aihe kuumeni maaliskuussa (2017), kun akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios-ryhmä antoi julkilausumansa. Sen mukaan liian suuri osa suomalaista biotaloutta pohjaa kuituun ja metsäenergiaan. Kehitystä tulisi ohjata pitkäkestoisempaan tukkitalouteen. Puurakentaminen ja huonekalut ovat ilmastolle ystävällisempiä kuin pakkauskartonki ja paperi.
Julkilausumista on seuraamuksensa. Euroopan unioni voi esittää ilmastollisia rajoitteita pitkän kierron havupuulle.
Meidän tulee esitellä Brysselissä nykyistä monipuolisempi biotalous. Siinä tarvitaan pitkän kierron havumetsien lisäksi lyhyen kierron lehtimetsiä.
Suomessa jo tutkittuja mahdollisuuksia on kolme: lyhyen kierron viljelykoivut, viljelyhaavat ja viljelypajut. Niiden kasvatus selvitettiin maassamme 1900-luvun jälkipuoliskolla. Merkittävä tutkimushanke oli Sitran eli Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahaston (50 vuoden vaiheessa) ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”.
Silloinen sellujätti Enso Gutzeit perusti 1970- ja 1980-luvuilla näyttäviä lyhytkiertokoivun viljelmiä. Tavoite oli luoda jalostetulla rauduskoivulla jotain samaa, minkä jalostettu eukalyptus oli Etelä-Amerikan selluteollisuudelle antanut.
Viljelymaata lehtipuille silloin riitti. Ennen EU-aikaa maataloutemme oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.
Lehtipuiden viljely ei kuitenkaan sopinut Euroopan unionin bio- ja maatalouteen. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle, eikä maata lehtipuille enää ollut.
Kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneet. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi – hömppäheinän pelloiksi, miksi viljelijät niitä nykyään kutsuvat.
Suomessa oli vuonna 2016 kesantopeltoja yhteensä 242'000 hehtaaria, yksitoista prosenttia koko peltoalasta.
Bios-julkilausuman jälkeen näille pelloille on uusi tarve, ilmastotarve. Biotalous voisi viljellä niille lyhyen kierron lehtipuita ja saada biotuotetehtaisiin nopeasti uusiutuvaa biomassaa. Honkaa kasvavat nummet jatkakoot tukin tuotannossa.
Veli Pohjonen
Itä-Savo. Mielipide / Lukijoilta. 15.05.2017
No comments:
Post a Comment