Energiapuu on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin. Kuusesta sahattu suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.
2010-luvun alussa pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö pinonsa sähköä ja kaukolämpöä jauhavalle voimalalle.
Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Puun myyjälle se kertoo ylimmän kuutiohinnan minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta, jotta siitä saatava energia on voimalalle hivenen alle kivihiilen energian hinnan.
Varjohinta peilautuu männyn kuitupuun tienvarsihintaan (hankintahintaan). Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta.
Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta, vuoden 2016 helmikuussa. Siitä kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun osuus 4 euroa. Samaan aikaan sellutehtaat maksoivat puusta selvästi enemmän. Mäntykuidun tienvarsihinta oli 27,6 euroa kiintokuutiolta, koko Suomessa keskimäärin. Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa.
Tilanne on kahdessa vuodessa markkinoilla muuttunut. Sekä kivihiilen maailmanhinta että hiilidioksidin päästömaksu ovat nousseet. Energiapuun varjohinta on maaliskuun puolivälissä 32 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 24 ja päästömaksun 8 euroa. Ilmastoystävälliseksi pyrkivän voimalan kannattaa ostaa halvempaa tienvarren pinopuuta kuin kalliimpaa, päästömaksulla korotettua kivihiiltä.
Mäntykuidun tienvarsihinta on aavistanut muutoksen. Vuosikausia laskettuaan se kääntyi viime vuoden lopulla hienoiseen nousuun. Maaliskuun alussa mäntykuidusta maksettiin 28,5 euroa kiintokuutiolta.
Energiapuulle orastava uusi kausi seuraa Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeistä ajattelua. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Näkyvimmin energiapuun puolesta on puhunut ilmastokamppailua nykyisin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Macronin ehdotus näkyy jo energiapuun varjohinnassa.
Energiapuun uudella arvostuksella on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut Helsingin seutu suunnittelee nyt vakavissaan korvaavansa voimaloiden kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella.
Energiahaketta etelärannikon uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnistaan paljon. Etäämpänä, metsämaakunnissa puristettua puupellettiä on luontevaa kuljettaa voimaloihin sisämaasta junalla tai rannikkoseuduilta laivalla.
Metsänkasvattajat tykästyvät energiapuun varjohinnan nousuun. Kun energiapuu lähtee liikkeelle, edessä on hakkeeksi menevän biomassan paranevat markkinat.
VELI POHJONEN
Pielavesi-Keitele. Mielipide. 21.3.2018
No comments:
Post a Comment