Monday, September 04, 2017

YK:n yhteismetsä avuksi ilmastolle


Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:ssa kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä. Ehkäpä fossiilivoiman suurin asiakas, Kiina, pohtinee myös kulissien takana ilmastolupauksiaan. Tällä menolla maapallo lämpiää.

Pelkkä päästöjen pudotus ei olisi riittänyt muutenkaan. Ilmakehän hiilidioksidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.

Päästötalous ei onnistunut pysäyttämään hiilidioksidin nousua. Vanhahtava sana päästö on sellaisenaan jo ahdistava nykyaikaiselle taloudelle. Ikään kuin hiilidioksidi pääsisi meiltä auttamattomasti karkuun. Kiertotalous ei tähän suostu. Se kierrättää myös alkuaine hiiltä.

Päästötalous on syytä korvata hiilen kiertotaloudella. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Hiilidioksidin voi siepata voimalan savuista ja pumpata joko valtameren pohjaan tai syvälle maaperään, pohjaveden alle. Hiilidioksidin sieppausta ja varastoimista on kokeiltu meren pohjaan Norjassa ja maaperän syvyyksiin Saksassa.

Suomessa hiilidioksidin sieppausta suunnitteli 2000-luvun alussa Meri-Porin kivihiilivoimala. Sieppausta ehdotettiin myös Oulun Toppilan turvevoimalalle.

Hiilidioksidin sieppaus on verraten hintavaa. Aiemmin rahoitus perustui päästötaloudelta saatavan rahoituksen odotuksiin. Ne odotukset ovat 2010-luvulla hiipuneet. Hiilidioksidin sieppaus on taantunut ilmastokamppailun takariviin.

Uudempi menetelmä on biohiili. Se on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, mikä on paahdettu sellaiseksi, että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston.

Kolmas mahdollisuus on maapallon metsättömien ja asumattomien maiden metsittäminen. Mittavin mahdollisuus on Sahara. Sen metsittämisen suurin haaste on puiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta meren rannan satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8 000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, YK:n rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja lopulta pienviljelijät.

Hallinnollisesti Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovutettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Mittavimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Veli Pohjonen

Kansan Uutiset. Lukijoilta. Näkökulmia. 4.9.2017

No comments: