Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kesäkuun 2017 päätös vetää maansa pois Pariisin sopimuksesta ravistelee ilmastoajattelua, etenkin koko maapalloa koskettavan päästötalouden perusteita. Kivihiili palaa takaisin Yhdysvaltain perusvoimaksi, huolimatta kivihiilen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä.
Jo neljännesvuosisadan ajan maailmalla käyty ilmastokamppailu on osoittanut, että pelkkä päästöjen hillintä ei olisi muutenkaan riittänyt. Ilmakehään päätyvää hiilidioksidin päästövirtaa on yritetty rajoittaa niin sanotusta Kioton kansainvälisestä paaluvuodesta 1990 alkaen.
Viime vuosisadan lopulla kehitetyllä päästötaloudella hiilidioksidin nousua ei saatu kuriin. Sen pitoisuus ilmakehässä oli 353 miljoonasosaa (ppm) vuonna 1990. Toukokuussa 2017 pitoisuus oli 409 ppm, kuusitoista prosenttia korkeammalla kuin paaluvuonna.
Päästötalous olisi syytä korvata uudemmalla hiilidioksidin kiertotaloudella. Vanhahtava sana päästö on sellaisenaan jo nykyaikaista taloutta alistava, ikään kuin hiilidioksidi pääsisi meiltä auttamattomasti karkuun. Kiertotalous ei tähän suostu.
Kiertotalous haluaa kierrättää myös alkuaine hiiltä. Tähän ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluvarastoihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan biohiilestä.
Biohiili on räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, mikä on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.
Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Se kumoaa paitsi kivihiiltä polttavien voimaloiden, myös teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.
Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat selittivät Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden.
Tumma maa on peräisin intiaaneilta. He alkoivat tehdä puuhiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin, tutkijat päättelivät.
Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Raaka-aine saadaan talousmetsien hakkuutähteestä tai biomassan energiaviljelystä. Luontevimmin puumassan hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa.
Sisään tulevasta massasta noin puolet voi muuntaa biohiileksi. Loppu muuntuu energiapitoiseksi tisleeksi ja kaasuksi. Biotalous etsii parhaillaan niille sivukäyttöä.
Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatila pitäisi biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella viljelijä osallistuisi EU-pörssin päästökauppaan.
Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat päästöistään ilmastoveroa, viljelijä kuittaisi biohiilen lisäyksestään ilmastotuloa.
Koko maapallon mittakaavassa käytettynä hiilen nieluvirroilla voi lopulta kääntää ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun. Kiertotalous tuo kallioperän varastoituneen kivihiileen ensiksi voimalaan. Sen jälkeen alkuainehiili kiertää ilmakehän, kasvavien puiden ja biohiilen kautta takaisin maaperään, nyt peltokasvien juurten alle.
Viljelijät saisivat biohiilen peltonieluistaan ilmastotuloa. Metsän kasvattajat hyötyisivät myös. Metsätalouden kannattavuus kohenee, kun biohiiltoon menevän pienpuun menekki kasvaa.
Työtä ja tuloa riittäisi. Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Ja sen jälkeen biohiiltä tarvitaan vielä niin kauan kuin käytämme fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi Yhdysvaltain valitsemaa kivihiiltä riittää ainakin 200 vuodeksi.
Peltojen biohiilen merkitys kasvoi ilmastokamppailun uuden käänteen jälkeen. Biohiilellä voi siirtyä hiilidioksidin päästötaloudesta hiilidioksidin kiertotalouteen. Tähän käänteeseen puuta kasvavalla Suomellakin olisi annettavaa.
VELI POHJONEN
Etelä-Suomen Sanomat. Mielipide. 12.6.2017.
No comments:
Post a Comment