Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiilidioksidia.
Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?
Metsätiloilla kasvaa pääosa Suomen puustosta. Joka kesä tila saa aikaan hiilidioksidin nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. EU arvostaa metsätilaa enemmän alkuainehiilen nieluvarastona kuin puun kiintokuutioina.
Luonnonvarakeskus (Luke) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla jo 12 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Voimme vastata kruununvoudeille maailman tarkimmilla metsälaskelmilla.
Vuonna 2017 kesän jälkeen meillä on puuta kaikkiaan 2520 miljoonaa kiintokuutiota. Alkuainehiiltä puustossa (rungot, oksat ja juuret) on kaikkiaan 891 miljoonaa tonnia. Kun tämä jaetaan Suomen koko maapinta-alalla (30,4 miljoonaa hehtaaria), saamme Suomen kansallisen ilmastohiilen manttaaliluvun 29,0 tn C/ha. Tämä lukema nousee Suomessa vuodesta toiseen.
Jokainen yksittäinen metsätilallinen voi laskea oman ilmastohiilen manttaalilukunsa kirjautumalla verkko-osoitteeseen metsaan.fi ja laskemalla alkuainehiilensä kiintokuutioista yllä mainitussa suhteessa.
Otetaan esimerkiksi Metsolan tila Kiikalan kunnassa, kokonaispinta-alaltaan 15,9 hehtaaria. Puuta siellä 1760 kiintokuutiota, ja alkuainehiiltä vastaavasti 623 tonnia. Ilmastohiilen manttaaliluku on 39,2 tonnia hiiltä hehtaarilla.
Luken säännöllinen laskenta osoittaa, että metsiemme hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen. Näin tapahtuu huolimatta jokavuotisista elävien puiden hakkuista ja kuolleiden puiden säännöllisestä luonnon lahoamasta. Esimerkiksi Metsolan tilan alkuainehiilen nieluvarasto nousee seuraavana vuonna tasolle 640 tonnia. Nousua vuodessa on 20,5 tonnia koko tilaa kohti, eli 3,3 prosenttia.
Metsätilojemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.
Alkuainehiilen arvo kannattaa kytkeä ilmaston päälämmittäjän, kivihiilen maailmanhintaan. Australian pörssissä heinäkuun 2017 hinta oli 87,2 euroa, alkuainehiilen tonnia kohti laskettuna.
Suomalainen metsätila voisi heti laskuttaa EU:n kruununvouteja hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Käyttämällä esimerkkinä Australian pörssihintaa ja Metsolan tilan alkuainehiilen vuosinousua 20,5 tonnia, vuosilaskutus olisi 1787 Euroa. Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa tulevat hiilen laskutukset olisivat samalla tasolla.
Metsiemme alkuainehiilen nieluvarasto tulisi purkaa yksittäisille metsätiloille. Metsänhoitoyhdistys sopisi tähän. Se tietää puuston määrän osakastiloillaan kuvioittain, kiitos laserkeilausten. Jatkossa lukemat päivittyvät robottina lentävillä helikoptereilla. Kunkin tilan ilmastohiilen manttaaliluvun laskenta on nykyisten tietokonemallien jatke.
Metsänhoitoyhdistysten laki muuttui 2015. Se teki niistä enemmän liikeyrityksiä. Metsätilojen hiilen nieluvarastojen määritys, kauppa ja ilmastolaskutusten tilitys sopisivat luontevasti tähän. Samalla yhdistykset saisivat laskuttaa kaupasta oikeuden ja kohtuuden mukaisen provision. Hyvin metsiään hoitavat perhetilat saisivat puolestaan ansaitsemaansa ilmastotuloa.
Kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Niistä olisi malliksi muillekin EU-maille. Kruununvoudit voisivat sen sijaan jo varautua siihen, että Suomen metsätilat alkavat ilmaston saamamiehiksi.
VELI POHJONEN
Orimattilan Sanomat. Mielipide. 31.8.2017
No comments:
Post a Comment