Biotalous tarvitsee metsän kasvatustiloja

Bioteollisuus ja joukko kansalaisiammekin on huolissaan voiko puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotantoon noin vuonna 1960. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo yli puoli vuosisataa metsiemme hakkuut ovat olleet kasvun alapuolella. 2010-luvun alkupuolella metsämme kasvoivat 106 ja niistä poistui keskimäärin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puhe puun pulasta on seuraamus siitä, että yhä suurempi osa tavallisia keskikoon perhetiloja on muuttunut taannoisista metsän kasvatustiloista tämän päivän metsän omistustiloiksi. Samoin kuin pitkän aikavälin osakesäästäjä on haluton myymään osakkeitaan pörssille, metsän omistustila on usein haluton myymään puutaan teollisuudelle.

Metsän omistustilojen puun myynti takkuaa. Metsälaskenta kertoo että noin kolmannes kaikista perhemetsistä on nyt sellaisia, joissa ei ole hakattu mitään 30 vuoteen. Näillä metsän pelkillä omistustiloilla ei ole myöskään viljelty uutta puuta.

Nykyinen puuvarojen riittää – eipäs riitä väittely muistuttaa aikaisempien vuosikymmenten metsäkohuja. Tutkimuksella on ollut tapana vastata kohuihin kehittämällä uutta metsänviljelyä. Tapion metsämarsseilla ja muulla neuvonnalla on kannustettu metsän kasvatustilojaan hoitavia. Näin soisi tapahtuvan nytkin.

Bioteollisuus tarvitsee tuekseen 2010-luvun metsäviljelmiä metsän kasvatustiloille. Metsän omistustilojen puun varaan biotalous ei voi perustua.

VELI POHJONEN

Lounais-Lappi. Mielipide. 17.12.2016